Saksa

Kesä on täällä ja sen myötä myös festarit! Tuo maaginen aika vuodesta, jolloin kokoontuminen pellolle sadetakin ja kumisaappaiden kera tuntuu yhtäkkiä erittäin hyvältä idealta. Festarit ovat suomalaisen kesän huippuhetki, jolloin ystävät, musiikki ja hieman liikaa nautittu kesäjuoma yhdistyvät unohtumattomaksi kokemukseksi. Sukelletaanpa syvemmälle festarien maailmaan!

Mäkihyppy. Se laji, joka yhdistää kylmät sormet, korkean paikan kammon ja yltiöpäisen rohkeuden. Jos luulit, että polkupyörällä hyppääminen rampilta oli jännittävää, et ole vielä kokenut sitä, kun olet 100 metrin korkeudessa, tukevasti suksien päällä ja ainoa suunta on alaspäin – ja lujaa.

Mäkihyppy syntyi Norjassa 1800-luvulla, kun joku keksi, että on loistava idea hypätä suksilla korkealta mäeltä. “Hei, meillä on nämä sukset ja tuolla on iso mäki. Mitä jos… hyppäisimme sieltä alas?” Siinäpä lause, joka ei ole koskaan johtanut mihinkään muuhun kuin adrenaliiniryöppyyn ja vakuutuskorvauksiin.

Mäkihyppy on yleisölaji, ja katsojat ovat osa kokemusta. Kaukana mäen alapuolella väkijoukko kannustaa, viheltää ja huutaa. He ovat kuin suuri, kylmässä värjöttelevä perhe, joka on tullut katsomaan, kuinka hyvin onnistut leikkimään Newtonin painovoimateorian kanssa. Ja koska Suomi on mäkihyppääjän taivas, voimme olla varmoja, että joka hypyllä on enemmän faneja kuin sorsilla sorsapuistossa leipää norkoilemassa.

Mäkihyppy, mitä se on?

Mäkihyppy ei ole pelkästään korkeuksien hurmaa. Se vaatii tarkkaa tekniikkaa, tieteellistä lähestymistapaa ja valtavasti harjoittelua. Hypyn aikana urheilijan on säilytettävä täydellinen aerodynaaminen asento – vähän kuin lentokoneen siipi, mutta ilman moottoria. Ja toisin kuin lentokoneen siivessä, tässä hommassa ei ole turvavyötä.

Laskeutuminen on kriittinen osa mäkihyppyä – siinä kohtaa joko näytät sankarilta tai muistelet vanhaa hyvää aikaa, kun luut olivat vielä ehjät. Onnistunut laskeutuminen on kuin tanssisi lumella, täydellinen yhdistelmä taitoa ja tuuria. Kun sukset koskettavat maata ja pysyt pystyssä, tiedät tehneesi jotain suurta. Kylmä hiki vaihtuu hetkessä ylpeydeksi ja helpotukseksi.

Mäkihyppy ei ole pelkkää fyysistä suorittamista. Henkinen valmistautuminen on valtava osa lajia. Kuvittele itsesi seisomassa 120 metrin mäen huipulla, hengittämässä syvään ja yrittämässä rauhoittaa mielesi. On kuin meditoisit jäisessä tuulessa samalla, kun väkijoukko huutaa kannustuksia. Jotkut sanovat, että mäkihyppääjät ovat hieman hulluja – mutta ehkä he ovat vain erityisen rohkeita meditatiivisia mestareita, jotka sattuvat nauttimaan vapaapudotuksesta.

Mäkihyppy Suomessa

Mäkihyppy ei olisi mitään ilman sen sankareita ja legendoja. Kautta historian on ollut rohkeita sieluja, jotka ovat nousseet mäen huipulle ja tehneet mahdottomasta mahdollista. Yksi tunnetuimmista on Matti Nykänen, suomalainen mäkihypyn kuningas, joka hallitsi ilmatilaa kuin kukaan muu. Matti ei ollut vain hyppääjä, hän oli ilmiö. Hänen lausahduksensa, kuten “Elämä on laiffii”, ovat jääneet elämään suomalaiseen sanastoon yhtä tiukasti kuin hänen hyppynsä talviurheilun historiaan.

Miltä näyttää mäkihypyn tulevaisuus? Ehkäpä näemme joskus robottimäkihyppääjiä, jotka tekevät täydellisiä hyppyjä millimetrin tarkkuudella. Tai ehkäpä nähdään, kuinka hypätään ilman suksia – vain hyppyhaalarin varassa, joka on valmistettu nanomateriaaleista. Tai sitten päädymme vain siihen, että hypätään yhä korkeammilta ja hurjemmilta mäiltä, koska ihminen on aina kaivannut ylittää rajojaan (ja fysiikan lakeja).

Mäkihyppy on enemmän kuin pelkkä urheilulaji. Se on elämäntapa, seikkailu ja jännitystä täynnä oleva matka. Se on laji, joka vaatii valtavaa rohkeutta, taitoa ja ripauksen hulluutta. Olipa hypyn lopputulos mikä tahansa, jokainen hyppy on osoitus ihmisen halusta kohdata pelkonsa ja lentää. Se on muistutus siitä, että joskus suurimmat saavutukset syntyvät silloin, kun uskaltaa hypätä tuntemattomaan – ja nauttia matkasta, oli se sitten lyhyt tai pitkä, tasainen tai kuoppainen. Joten seuraavan kerran, kun katselet mäkihyppyä, muista: siellä ylhäällä, mäen huipulla, on joku, joka on valmis ottamaan riskejä ja ylittämään itsensä – ja joka nauttii joka hetkestä, kylmistä varpaista huolimatta.